perjantai 29. kesäkuuta 2012

Perhosia ja kukkia


Taas marsipaanikakkua perhosilla. Sain marsipaanin kakun päälle, ilman ainuttakaan ryppyä ja koristeetkin sopii mielestäni kakkuun todella hyvin. Perhoset on tehty muottia apuna käyttäen. Ostin ne viime Helsingin reissultani Confetista. Kukkien terälehtiä muokkailin ja laitoin kuivumaan ns. foliokuppiin, että sain niihin kukan muotoa, eivätkä kukat siis vaan "makaa" kakun päällä. Samoin perhosten kanssa, nekin saivat kuivua niin, että niihin tuli lentävän perhosen muotoa.
Täytteenä kakussa on vaniljavaahtoa ja tuoremansikkasosetta.

torstai 28. kesäkuuta 2012

Auringon keltaista verhoissa


Tilasin joku aika sitten Elloksen ale-myynnistä keittiöömme uudet verhot. Tänään paketti tuli ja pitihän ne heti silittää ja laittaa paikalleen. Ajattelin että keltainen ja valkoinen on mukavan aurinkoinen väriyhdistelmä. Täytyy yrittää edes verhoilla saada aurinkoista ilmettä, kun oikea aurinko paistaa niin harvakseltaan. Ihmeellinen kesä on kyllä tähän asti ollut. En muista koska olis kesällä satanut näin paljon. Toivotaan että heinäkuu olisi parempi ilmojen suhteen. Joku varmaan ajattelee, että miksi aina jauhan säästä, mutta minulle auringonpaiste antaa niin paljon voimaa ja virkeyttä. Pitäisköhän alkaa harkita muuttoa jonnekkin, missä paistaa aina aurinko.

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Mustikkapiirakkaa


Odottelimme tuttavapariskuntaa kahville alkuillasta ja ajattelin että teen pitkästä aikaa mustikkapiirakan. Se maistuu hyvälle vaniljajäätelön kanssa ja koska pakastimestamme löytyy aina pullaa, niin siinä tarjottavat olivat sitten valmiina. Piirakan pohja on sama, mihin teen yleensä kaikki marjapiirakat ja aina onnistuu, niinkuin nytkin. Usein laitan vielä päälle kermaviiliä, turkkilaista tai kreikkalaista jugurttia, mutta nyt niistä mitään ei jääkaapista löytynyt, niinpä laitoin sitten vain pakastimesta mustikoita.
Tänään on ollut sateista koko päivän. Toivottavasti huomenna paistaa aurinko, tai on edes poutaa kun taas pitäisi nurmikko leikata. Toinen suunniteltu homma huomiseksi on se, että menen ullakkoa järjestämään ja katsomaan mitä kaikkea sieltä taas löytyy kirpparille. Minulla on nimittäin meidän autotallissa kirpputori. Sieltä löytyy kaikenlaista tavaraa, niinkuin kirpparilta yleensäkin. Pidän sitä auki kesäisin satunnaisesti, kuinka ehdinkin. Nyt lauantaina ja sunnuntaina on taas pitkästä aikaa kirpparipäivät. Jos jotakuta kiinnostaa, voin kertoa osoitteen, kun laitat sähköpostia minulle.
Mukavaa viikon alkua kaikille ja toivotaan taas auringonpaistetta.

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Juhannuspäivänä


 Juhannusaatto meillä vietettiin serkun ja hänen koiriensa seurassa. Serkullani on kaksi Jack russelia. Meidän Jasse tuli hyvin toimeen uusien kavereiden kanssa, parin pienen konfliktin jälkeen. Naaraspuolinen koiruli Amina, otti pari kertaa yhteen Jassen kanssa, mutta kyllä he sitten löysivät yhteisen sävelen ja loppuilta sujui hyvässä yhteisymmärryksessä.


 Tässä on urospuolinen Huli. Huli on vasta vuoden vanha eli ihan pentu vielä. Jassella ja Hulilla synkkasi oikein hyvin. Ulkonakin Huli seurasi Jassea kuin hai laivaa. Merkkauksetkin piti tehdä samoihin paikkoihin kuin kaverikin. Huli taisi olla hiukan hämillään uudesta ympäristöstä, koska  niitä merkkauksia tuli muutama sisällekkin. No, vedellä ja puhdistusaineilla siitäkin selvittiin. 


 Naaraspuolinen Amina on kolme vuotias. Heillä tuli siis Jassen kanssa pari yhteenottoa, mutta ei mitään vakavaa. Siinä oli kysymys ilmeisesti siitä kumpi on pomo. Narttukoirathan yleensä laittaa urospuoliset ruotuun, mutta koska oltiin Jassen reviirillä, oli tilanne siltäosin vähän hankala. Mutta loppuillasta kaikki sujui hyvin ja kavereita oltiin.


 Pikku Hulia alkoi jossakin vaiheessa iltaa jo väsyttää. Ei muuta kun pehmeän peiton päälle, ottamaan pienet nokoset. Pentu tarvitsee vielä paljon unta ja olihan ilta ollut muutenkin vähän jännittävä.


 Aminakin malttoi jossakin vaiheessa vähän kellahtaa huilaamaan. Tarkkana piti silti olla, ettei mitään tärkeää vaan jää huomaamatta.


Jasse tarkasti vielä reviirinsä. Kaikki hajut piti käydä läpi ja jättää omat merkkinsä, kun kerran ollaan omassa pihassa. Mukava ilta meillä oli. Syötiin, saunottiin, juotiin hyviä viinejä ja musisoitiin. Tänään ei valitettavasti ole vielä aurinko näyttäytynyt, mutta toivottavasti ilma paranee. Mukavaa juhannuspäivää kaikille.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Aurinkoista juhannusta


Juhannus, keskikesän juhla. Toivottavasti saamme nauttia aurinkoisesta säästä. Eiköhän säätiedotukset ole luvanneet hyvää ilmaa, meille kaikille juhannuksen viettäjille. Me vietämme juhannusta kotosalla. Toivottavasti saamme serkkuni seuraksemme. Nautimme grilliruoasta, hyvästä viinistä, saunomisesta ja toistemme seurasta. Erityisesti juhannuksena kaipaan omaa kesämökkiä. Kuinka ihanaa olisi istua laiturilla, nauttien auringosta ja pulahtaa välillä uimaan järveen tai mereen. Toivotan kaikille rentouttavaa, aurinkoista, turvallista ja hauskaa Juhannusta hyvässä seurassa.

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Helsingin sykkeessä 150612


 Hyvin nukutun yön jälkeen, menimme aamiaiselle Hotelli Katajanokan Jailbird ravintolaan. Olimme olleet siellä edellisenä iltana myös iltapalalla ja ravintola on tuttu jo aiemmilta käynneiltämme. Vankilafiilis on yritetty säilyttää, koska juomat tarjotaan peltimukeista ja ruoka peltilautasilta. Ruoka on erittäin hyvää ja aamiainenkin oli maittava ja monipuolinen.

 Ravintolan takaosassa oli eristysselli joka on siis säilytetty alkuperäisessä kunnossaan. Ankea paikka tosiaan. Tosin, ei kai vankilan kuulu mikään lepokoti ollakkaan, tai ei ainakaan siihen aikaan ollut, kun Katajanokan vankila vielä oli toiminnassa.

 Rekvisiitaksi selliin oli tuotu lautasellinen näkkileipää. Siinä samassa tilassa siis vangit tekivät kaikki tarpeensa, koska jonkinlainen wc-pönttökin siellä oli.



Tästä ikkunasta ainoa näkymä ulkomaailmaan. Olipahan kokemus käydä tuolla eristyssellissä. En tiedä nukkuivatko vangit pelkällä puupenkillä vai oliko heillä jonkinlainen patja. Tosin, koska kyseessä oli eristysselli, niin voi olla että nukkuivatkin pelkällä kovalla penkillä.


 Aamiaisen jälkeen suuntasimme tyttäreni kanssa taas kiertelemään kaupunkia. Tietysti piti käydä vähän kauppojenkin tarjontaa katsastamassa. Esplanadi on muuten varsinainen kesäkatu. Varmaan jokaisen kahvilan ulkopuolella on pöytiä ja tuoleja. Kyllä niissä sitten väkeä riittääkin kun on kaunis ilma. Harvinaista, että kuvassa näkyvät pöydät ovat tyhjät.


 Tämän liikkeen näyteikkunoissa oli upeita luxuslaukkuja ja kenkiä esillä.


 Olen aina ollut sitä mieltä, että Helsingissä on aivan ihania vanhoja rakennuksia. Niitä on oikeastaan koko keskusta täynnä. Katsoo minnepäin vain, niin aina on silmien edessä joku ihana vanha talo ja siinä upeita yksityiskohtia, mitä haluaisi valokuvata.




 Lounaalle menimme teatterille, nauttimaan ihanat salaatit. Annos on niin valtava, että varmasti nälkä lähtee. Annokseen kuuluu perussalaatti, johon voi itse valita lisukkeet.


 Minä valitsin salaattiini kanaa ja mozzarellaa ja kastikkeeksi carry-hunajakastikkeen.  Maku vei kielen mennessään. Suosittelen kaikille raikkaan salaatin ystäville.


 Esplanadin puistossa on ihania vanhoja kioskeja, jotka ovat aina kesällä auki. Niissä myydään jäätelöä, kahvia ja virvokkeita. Niissäkin riitti asiakkaita, koska ilma oli niin lämmin ja aurinkoinen.


 Kävelimme siis läpi Esplanadin puiston, jossa riitti auringonpalvojia ja muuten aikaansa kuluttajia. Siellä oli myös sotilassoittokunta pitämässä konserttiaan ja turisteja oli todella paljon.


 Havis Amandan patsasta piti tietysti jäädä ihailemaan.  Ostimme läheisestä jäätelökioskista jälkiruoaksi herkulliset jäätelöt. Kesää parhaimmillaan, aurinkoa ja jäätelöä.



 Kauppatorilla kiertelyn jälkeen, suuntasimmekin kohti Katajanokkaa ja tyttäreni ja vävyni kotia.

Pikkulomani Helsingissä oli päättymässä. Lähdimme koko porukalla kohti minun kotiani ja Helsinki jäi taas taakse. Sinne palaan aina mielelläni ja nautin todella siitä kansainvälisestä ilmapiiristä mikä maamme pääkaupungissa vallitsee.  Näkemiin Helsinki, nähdään taas pian.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Helsingin sykkeessä 140612


 Torstai aamuna heräsin virkeänä uuteen päivään. Tässä olen lähdössä aamiaiselle Hotel Kämpin ravintolaan. Aamiainen oli tietysti hotellin tason mukainen. Mistä tietää että on viiden tähden hotellissa, kun aterimet, sokerikot, kermakot ja kahvikannut ovat kaikki hopeaa. Ylellistä etten sanoisi. Nautimme aamiaisemme lasitetulla terassilla, mistä saimme samalla seurata kiireisiä kadulla kulkevia ihmisiä.




 Pirteä tyttäreni valmiina viettämään laatuaikaa äitinsä kanssa. Mikä sen mukavampaa, kun saada olla yhdessä lapsensa kanssa. Meillä on aina hauskaa ja pidämme samoista asioista. Meillä ei ole tylsää koskaan. Ihana rakas tyttäreni.


 Lounaspaikaksemme valitsimme thaimaalaisen, paikan nimi muistaakseni Tamarin.  Paikka oli sisustettu tyylikkääksi, niin värien kuin koriste-esineidenkin osalta.


 Kauniita yksityiskohtia oli siellä täällä. Tarjoilijat olivat pukeutuneet thaimaalaisittain ja sieltä olivat todennäköisesti kotoisinkin. Tarjoilu oli nopeaa ja erittäin ystävällistä. Suosittelen paikkaa kyllä kaikille, jotka pitävät thaimaalaisesta ruoasta.


 Itse olen ensimmäisen kerran syönyt thaimaalaista ruokaa, kun olimme mieheni kanssa Phuketissa, Thaimaassa vuonna 2006. Valitsin lounaakseni kanaa hapanimeläkastikkeessa ja riisihän kuuluu tietysti aina thaimaalaiseen ateriaan. Kana ja kastike pysyi lämpimänä lämpökynttilän avulla. Ruoka oli todella herkullista ja maittavaa.


 Kun olimme kierrelleet kaupoissa jonkun aikaa, oli aika iltapäiväkahvien ja tietysti sen kanssa piti saada jotakin ihanaa leivonnaista. Menimme Cafe Esplanadille, joka oli tietysti täynnä ihmisiä, niinkuin aina. Valitsin itselleni sacherkakku palan ja kupin kahvia. Tyttäreni halusi korvapuustin, joka on isoin mitä ikinä olen missään nähnyt ja kupin cappucinoa. Näillä sitten herkuttelimme, että jaksoimme taas jatkaa kiertelyä kaupungilla.




 Olimme sopineet että tapaamme vävyni Katajanokalla. Hän odottikin meitä terassilla, mikä sijaitsee pienessä satamassa, missä oli upeita huviveneitä. Mikä ihanampaa, kuin päästä mereltä päin katselemaan upeata Helsinkiä. 


 Vävyni ilmoitti tyttärelleni ja minulle, että seuraavakin yö vietetään hotellissa, koska remontti heidän kodissaan on vielä kesken. Mutta nyt voi Nooa koirulikin tulla hotelliin mukaan. Hotel Kämpiin kun  ei voinut koiraa viedä. Nooa oli silloin tyttäreni ystävällä yötä.


 Vävy oli tilannut meille huoneen Hotelli Katajanokasta, siis entisestä vankilasta, josta on remontoitu hotelli. Vankilahan  on suljettu jo vuonna 2002. Minulle iski kyllä hieman ahtaanpaikan kammo, koska vanhassa vankilassahan on sellit olleet todella pienet. Onneksi vävyni oli varannut meille huoneen, joka on todennäköisesti ollut ennen joku toimistotila eli siis oli kooltaan ihan normi hotellihuoneen kokoinen. Huoneeseen kuului jopa oma sauna. Käytävillä näky oli jotensakin ankea. Tosin, kun paikka toimi vankilana, käytävillä ei todellakaan ollut mitään kokolattiamattoja. Ulkolaisia turistejahan Hotelli Katajanokalla käy paljon, koska onhan se melkoista extremeä kun yöpyy entisessä vankilassa.




Nämä taotut kynttilänjalat olivat Jailbird ravintolassa, eristyssellin oven lähellä. Selli on jätetty alkuperäiseen kuntoon, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Helsingin sykkeessä 130612


 Lähdin junalla kohti Helsinkiä keskiviikkona iltapäivällä ja ihana tyttäreni, kera pikku Nooan, olivat minua vastassa kun pääsin perille. Ilma oli aivan mielettömän aurinkoinen. Niinpä lähdimme kävelemään kohti Aleksanterinkatua ja Kolmen Sepän patsaan terassia.




 Terassilla nautimme kahvista ja jäätelöstä. Terassilla ollessamme, tyttäreni kertoi että emme yövykään heidän kodissaan Katajanokalla, vaan menemme yöksi hotelliin. Heidän asunnossaan tehtiin lattiaremonttia, joten sinne ei voinut vielä mennä. Niinpä odottelimme että vävyni saapuu ja kuulemme minne hotelliin hän meidät vie.




 Vävyni oli varannut meille huoneen Hotelli Kämpistä. En ole ennen ollutkaan viiden tähden hotellissa Suomessa. Hotelli on aivan huikea. Ei ihme että ulkolaiset turistit suosivat tätä hotellia.


 Huone oli todella ihana ja tilava. Minulle tuotiin lisävuode huoneeseen. Tyttäreni ja vävyni luonnollisesti saivat parivuoteen. Kyllä uni maittoi upeassa vuoteessa.


 Kylpyhuoneessa pinnat olivat marmoria ja kaikkea oli varattu asukkaille. Kylpytakeista ja tossuista, upeisiin kylpy ja pesuaineisiin. Pehmeitä pyyhkeitä tietenkään unohtamatta.





 Kadulle oli laitettu ihania kukkaistutuksia. Joku oli keksinyt hyvän tavan laittaa kukat ylös. Pysyvät varmaan parempana, kun niitä ei pääse kukaan nyppimään. 


 Lähdimme vielä porukalla iltapalalle ja vähän kävelemään. Ilma oli edelleen lämmin.





Näihin takorautaisiin kaiteisiin ihastuin todella. Koska hotelli ja rakennus ovat vanhoja, löytyy sieltä  vielä tällaisia upeita taidonnäytteitä. Tuo punainen matto on vielä piste kaiken päälle. Kaunista.


Tämä upea lamppu oli monen kerroksen korkuinen. Aivan mielettömän ihana ja näyttävä. 


 Hotellista löytyi vaikka kuinka monta upeeta yksityiskohtaa. Näitä valtavia ruukkuja oli kaksi. Toinen oli tätä ruukkua vastapäätä eli toisen kaiteen vieressä. Ottaisin kyllä kotiinkin tuollaisen.


 Kävimme vielä hotellin baarissa ottamassa iltajuomat. Sen jälkeen olikin mukava kääriytyä pehmeän peiton alle ja painaa päänsä ihanalle untuvatyynylle.